Kuka arvostaisi yhteisöjohtajaa?
Suomeen on syntymässä uusi ammattiryhmä, yhteisömanagerit, community managerit. He tekevät töitä sosiaalisessa mediassa, jossa he ohjaavat verkostojaan haluttuun suuntaan.
Suomalaiseen CMF - Community Managers in Finland -LinkedIn-ryhmään kuuluu noin parisataa henkilöä. Tuoreen ammattikunnan edustajia kutsutaan myös yhteisöjohtajiksi, verkkokoordinaattoreiksi, nettikätilöiksi tai verkostofasilitaattoreiksi. Vaikka nimikkeet ja toimenkuvat vaihtelevat, tekevät he kaikki töitä verkostojen kanssa ohjaten niitä haluttuun suuntaan. (Se, että joku juttelee omien kavereidensa kanssa Facebookissa, ei ole yleensä yhteisön ohjaamista, ellei satu olemaan Fobba.)
Community managerit toimivat ensin harrastusyhteisöissä, kunnes myös organisaatiot alkoivat palkata heitä johtamaan kuluttajia – yrityksen asiakkaiden muodostamaa yhteisöä.
Äänentoistoalan yritys Genelec Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Terho Savolainen on luetellut useita syitä oman yhteisön perustamiseen. Niitä ovat brändiuskollisuuden kasvattaminen, uusi markkinointikanava, käyttäjien toisilleen antama tekninen tuki ja yhteisöstä nousevat uudet tuoteideat. Unelma-ammatti? Web-strategisti Jeremiah Owyang tutki 2000-luvulla organisaatioissa työskentelevien yhteisöjohtajien toimenkuvia ja löysi niistä yhteisiä piirteitä.
Community manager muun muassa ohjaa sosiaalisessa mediassa yhteisöä markkinoimalla yrityksen tapahtumia, tuotteita ja palveluita sekä kerää niistä palautetta ja ideoita työnantajansa käyttöön. Hän myös selvittää erimielisyyksiä - ja kiittää yhteisön jäseniä hyvästä käytöksestä. Suomalaiseen opetuksesta kiinnostuneiden Sometu-verkkoyhteisöön kuuluvat nettikätilöt listasivat keväällä 2012 tärkeimmiksi tehtävikseen jatkuvan tietovirtojen seuraamisen, uuden oppimisen, tapahtumien järjestämisen ja tiedottamisen.
Kuulostaako unelma-ammatilta? Asiakasrajapinnassa toimivat yhteisöjohtajat tekevät arvokasta, mutta rankkaa työtä. Heidän pitää kestää yritysten sisäiset ristiriidat ja se, etteivät asiakkaiden ongelmat – eli valitus – lopu koskaan. Lisäksi yhteisöjohtaja tekee työtään omalla nimellään ja naamallaan, joten hän menettää yksityisyytensä. Aktiivisen yhteisön jäsenillä on loputon virta ehdotuksia ja kysymyksiä, joihin pitää jaksaa vastata aina yhtä ystävällisesti – niihin toistuviin "tyhmiinkin" kysymyksiin. Hänen pitää sietää kritiikkiä niin omista sanavalinnoistaan kuin edustamansa organisaation toimista. Organisaatiot eivät myöskään vielä täysin ymmärrä community managerin työnkuvaa ja tarkoitusta. Eihän Facebookissa voi tärkeää työtä tehdä, sehän on sellainen huvittelupaikka!
Paksunahkainenkin kaipaa kiitosta Yhteisöjohtajat tarvitsevat vertaistukea paitsi purkaakseen työn varjopuolien tuomaa mielipahaa, myös oppiakseen toisilta uusia hyviä käytäntöjä. Saadakseen arvostusta näille työmyyrille – edes yhtenä päivänä vuodessa – Jeremiah Owyang masinoi Community Manager Appreciation Day (CMAD) -teemapäivän vuonna 2010. Päivää, jolloin yhteisöt pysähtyvät kiittämään johtajiaan, vietetään vuoden 4. maanantaina ympäri maailman sosiaalisen median kanavissa sekä kokoontumalla paikallisiin tapahtumiin. Tampereella tapahtumaa vietettiin ensimmäisen kerran 2012. Vuoden 2013 tapahtuman paikoista lähes puolet täyttyi ensimmäisen ilmoittautumisviikon aikana. Se kertoo ammattikunnan kasvusta ja ammatillisen vertaisyhteisön tarpeellisuudesta.
CMAD-tapahtumassa yhteisöjohtajat jakavat kokemuksiaan perinteisiin ja sosiaalisen median verkostoihin perustuvasta työstä ja sen muutoksesta Suomessa. Lisäksi tutustutaan esimerkkeihin perinteisistä ja sosiaalisen median verkostoista, some-pohjaisista sovelluksista ja erilaisista toimintatavoista verkostojen hallintaan ja kehittämiseen. Tuikitärkeälle verkostoitumiselle varataan runsaasti aikaa. Eri organisaatiot ja henkilöt järjestävä tapahtumaa yhteisöllisesti.
Teksti on julkaistu alunperin Rajapinta-lehdessä, josta se on lyhennetty tähän. Kuva: Rodeo.fi
rajapinta.tut.fi
Kuka arvostaisi yhteisöjohtajaa?
Suomeen on syntymässä uusi ammattiryhmä, yhteisömanagerit, community managerit. He tekevät töitä sosiaalisessa mediassa, jossa he ohjaavat verkostojaan haluttuun suuntaan. Suomalaiseen CMF - Community Managers in Finland -LinkedIn-ryhmään kuuluu noin parisataa henkilöä. Tuoreen ammattikunnan edustajia kutsutaan myös yhteisöjohtajiksi, verkkokoordinaattoreiksi, nettikätilöiksi tai verkostofasilitaattoreiksi. Vaikka nimikkeet ja toimenkuvat vaihtelevat, tekevät he kaikki töitä verkostojen kanssa ohjaten niitä haluttuun suuntaan. (Se, että joku juttelee omien kavereidensa kanssa Facebookissa, ei ole yleensä yhteisön ohjaamista, ellei satu olemaan Fobba.) Community managerit toimivat ensin harrastusyhteisöissä, kunnes myös organisaatiot alkoivat palkata heitä johtamaan kuluttajia – yrityksen asiakkaiden muodostamaa yhteisöä. Äänentoistoalan yritys Genelec Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Terho Savolainen on luetellut useita syitä oman yhteisön perustamiseen. Niitä ovat brändiuskollisuuden kasvattaminen, uusi markkinointikanava, käyttäjien toisilleen antama tekninen tuki ja yhteisöstä nousevat uudet tuoteideat. Unelma-ammatti? Web-strategisti Jeremiah Owyang tutki 2000-luvulla organisaatioissa työskentelevien yhteisöjohtajien toimenkuvia ja löysi niistä yhteisiä piirteitä. Community manager muun muassa ohjaa sosiaalisessa mediassa yhteisöä markkinoimalla yrityksen tapahtumia, tuotteita ja palveluita sekä kerää niistä palautetta ja ideoita työnantajansa käyttöön. Hän myös selvittää erimielisyyksiä - ja kiittää yhteisön jäseniä hyvästä käytöksestä. Suomalaiseen opetuksesta kiinnostuneiden Sometu-verkkoyhteisöön kuuluvat nettikätilöt listasivat keväällä 2012 tärkeimmiksi tehtävikseen jatkuvan tietovirtojen seuraamisen, uuden oppimisen, tapahtumien järjestämisen ja tiedottamisen. Kuulostaako unelma-ammatilta? Asiakasrajapinnassa toimivat yhteisöjohtajat tekevät arvokasta, mutta rankkaa työtä. Heidän pitää kestää yritysten sisäiset ristiriidat ja se, etteivät asiakkaiden ongelmat – eli valitus – lopu koskaan. Lisäksi yhteisöjohtaja tekee työtään omalla nimellään ja naamallaan, joten hän menettää yksityisyytensä. Aktiivisen yhteisön jäsenillä on loputon virta ehdotuksia ja kysymyksiä, joihin pitää jaksaa vastata aina yhtä ystävällisesti – niihin toistuviin "tyhmiinkin" kysymyksiin. Hänen pitää sietää kritiikkiä niin omista sanavalinnoistaan kuin edustamansa organisaation toimista. Organisaatiot eivät myöskään vielä täysin ymmärrä community managerin työnkuvaa ja tarkoitusta. Eihän Facebookissa voi tärkeää työtä tehdä, sehän on sellainen huvittelupaikka! Paksunahkainenkin kaipaa kiitosta Yhteisöjohtajat tarvitsevat vertaistukea paitsi purkaakseen työn varjopuolien tuomaa mielipahaa, myös oppiakseen toisilta uusia hyviä käytäntöjä. Saadakseen arvostusta näille työmyyrille – edes yhtenä päivänä vuodessa – Jeremiah Owyang masinoi Community Manager Appreciation Day (CMAD) -teemapäivän vuonna 2010. Päivää, jolloin yhteisöt pysähtyvät kiittämään johtajiaan, vietetään vuoden 4. maanantaina ympäri maailman sosiaalisen median kanavissa sekä kokoontumalla paikallisiin tapahtumiin. Tampereella tapahtumaa vietettiin ensimmäisen kerran 2012. Vuoden 2013 tapahtuman paikoista lähes puolet täyttyi ensimmäisen ilmoittautumisviikon aikana. Se kertoo ammattikunnan kasvusta ja ammatillisen vertaisyhteisön tarpeellisuudesta. CMAD-tapahtumassa yhteisöjohtajat jakavat kokemuksiaan perinteisiin ja sosiaalisen median verkostoihin perustuvasta työstä ja sen muutoksesta Suomessa. Lisäksi tutustutaan esimerkkeihin perinteisistä ja sosiaalisen median verkostoista, some-pohjaisista sovelluksista ja erilaisista toimintatavoista verkostojen hallintaan ja kehittämiseen. Tuikitärkeälle verkostoitumiselle varataan runsaasti aikaa. Eri organisaatiot ja henkilöt järjestävä tapahtumaa yhteisöllisesti. Teksti on julkaistu alunperin Rajapinta-lehdessä, josta se on lyhennetty tähän. Kuva: Rodeo.fi